tiesitkö tämän?

Miksi liikunnan lisäämiseen kannattaa varata aikaa vähintään 3kk?

🔹 1. Tottumusten rakentuminen vie aikaa

Usein puhutaan “21 päivästä”, mutta tutkimus näyttää realistisemman kuvan:

• Uuden tavan automatisoituminen kestää keskimäärin 2–3 kuukautta
• Vaihteluväli voi olla 18–254 päivää

👉 90 päivää antaa riittävästi aikaa siihen, että tekeminen ei enää vaadi jatkuvaa tahdonvoimaa.

🔹 2. Alkuvaiheen “motivaatiopiikki” hiipuu

Ensimmäiset viikot menevät usein innolla, mutta:

• 2–4 viikon kohdalla tulee notkahdus
• arki, stressi ja vanhat tavat yrittävät palata

👉 90 päivää pakottaa menemään tämän kriittisen vaiheen läpi – silloin muutos alkaa oikeasti juurtua.

🔹 3. Kehossa tapahtuvat oikeat muutokset

Esimerkiksi liikunnan ja ravinnon kohdalla:

• 2–4 viikkoa → ensimmäiset tuntemukset (energia, uni)
• 4–8 viikkoa → näkyviä muutoksia (voima, kehonkoostumus)
• 8–12 viikkoa → selkeämpi identiteetin muutos (“olen treenaava ihminen”)

👉 Alle kuukaudessa näet vasta pintaa – 90 päivässä näet jo suunnan.

🔹 4. Identiteetin muutos vaatii toistoa

Kestävä muutos ei ole vain tekoja, vaan ajattelun muutos:

• “Yritän liikkua” → “olen ihminen, joka liikkuu”

👉 Tämä syntyy vasta, kun samaa käytöstä toistetaan riittävän pitkään.

🔹 5. Realistinen mutta rajattu tavoite

90 päivää toimii hyvin, koska:

• se on tarpeeksi pitkä tuottamaan tuloksia
• mutta tarpeeksi lyhyt tuntumaan hallittavalta

👉 Ihminen sitoutuu paremmin “3 kuukauden projektiin” kuin epämääräiseen “nyt loppuelämäksi kuntoon”.

🔹 Yhteenveto

90 päivää toimii, koska se:

• vie sinut ohi alkuinnostuksesta
• auttaa rakentamaan oikeita tapoja
• tuottaa näkyviä tuloksia
• ja alkaa muuttaa identiteettiä

Alla Piian terveiset sisulaisille,

Aloin käymään Sisulla tasan 10 vuotta sitten osallistumalla pienryhmävalmennukseen. Tästä matka on jatkunut useampaan pienryhmävalmennukseen, crossfitin kautta painonnosto kokeiluihin, kunnes lopulta voimanosto vei kokonaan mukanaan.

Vuosien varrelle on sattunut monen moista vastoinkäymistä ja vaivaa. Suurin vastoinkäyminen tähän mennessä on ollut, kun oikean jalan akillesjänne napsahti kokonaan poikki joulukuussa 2024 lentopalloa pelatessa. Siitä seurasi puolen vuoden sairasloma töistä, sekä pitkä ja vaikea kuntoutus, jonka lopputulos ei ollut ollenkaan sellainen kuin olin suunnitellut.

Salilla käynti on kuitenkin ollut tässäkin itselle ehdoton henkireikä. Muistan kun kaksi päivää akillesjänteen katkeamisen jälkeen päätin mennä kipsin ja keppien kanssa salille testaamaan sotilaspenkin maksimin 😅 Eihän siinä mitään järkeä sinänsä ollut, mutta se oli varmasti parempi vaihtoehto mitä jäädä kotiin surkuttelemaan tapahtunutta. Sisulle on muutenkin ollut aina helppo mennä, sillä sieltä on löytynyt itselle tärkeä tukiverkosto. Ei ole tarvinnut jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Jopa kyyti salille järjestyi silloin kun ei itse keppien kanssa päässyt kotiovea pidemmälle, suuri kiitos siitä Janne Alatalo! Oma valmentaja on myös muokannut treenejä niin, että kaikista ongelmista ja mun draamailusta huolimatta treenit on menneet eteenpäin, suuri kiitos siitäkin 😄

Treenit jatkuu tavalliseen tapaan Sisulla! Vastoinkäymisiä tulee ja onneksi niiden kohdalla voidaan kuitenkin aina todeta, että no kyllä se siitä 😄 Huumorilla pääsee pitkälle ja periksi ei kannata antaa koskaan 💪